Зайков П.M. Грамматика карельского языка (Собственно-карельское
наречие): Учебное пособие для 5-9 классов общеобразовательных
учреждений Республики Карелия. - Петрозаводск: Периодика, 2002. -
208 с.
(На карельском языке. )
T?m?n karjalan kieliopin tarkotuksesta.
K?siss?s, hyv? opastuja, on Karjalan kielioppi. T?m? kirja on kirjutettu
5. -
9. luokan koululaisilla. Siin? annetah kaikki ne t?rkiet (tijot karjalan kielen fonetiikasta, morfologiasta ta virkehopista, mit? tarvi??ou jokahini kielt? opastuja ihmini. Sit? paicci, kirjassa annetah tietoja sanojen merkityksist?, sinonimeista, antonimeista, omonimeista, lainatuista sanoista, fraseologismeista.
T?m? kirja on kirjutcttu Vienankarjalan pohjalla, mill? paissah ennein kaikkic Kalevalan (entisen Uhtuon) ta Louhen piiriss?.
Oppikirjan materiali on juattu luokittain siten, jotta karjalan kielt? ruvetah opastaman kaksi-kolme tuntie nct?liss?. Sent?h kieliopin materiali jakautuu tasasesti. Karjalan kielen opastaja voi kyll? ice siirrell? materialle luokasta toiseh, sent?h kuin eri koulutoissa lapsien karjalan kielen tieto on erilaini. Toiset lapset paissah ta maltetah karjalan kielt? hyvin. Toiset ei paissa eik? malteta, tahi vaivoin maltetah karjalaksi.
Jokahini muailman kieli on erikoini sistemi, olipa sill? kirjakieli tai ei. Karjalan kirjakieli on viel? oikein nuori, onnakko sill? on oma kieliopillini struktuuri, miss? kaikki ilmij?t ollah kiini toini toiseh. Kieliopin lakija tutkitah kielimiehet. Suurena apuna heij?n tutkimuksissa ollah erilaiset sanakirjat. Niijen luatimini ei ole helppuo. Niit? kirjuttuas's'a pit?y olla perill? kielen struktuurista, sen nykysest? tilasta, historijasta ta kehityskulusta. Pit?y niise hyvin tiety? sanojen merkitys tahi merkitykset. On olomassa erilaisie sanakirjoja-, kaksikieliset (esim. karjalais-ven?laiset tahi ven?l?is-karjalaiset), fraseologiset, ortografiset, sinonimisanakirjat ta muut semmoset.
Vienankarjalan koulu sanakirjoja ei ole viel? riitt?v?sti. N?it? ollah:
P. Zaikov, L. Rugojeva. Karjalais-vcn?l?ini sanakirja. Petroskoi, 1999;
V. Fedotova. Vienankarjalan lyhyt fraseologini sanakirja. Petroskoi, 2001.
Olkah t?m? Karjalan kielioppi siula hyv?n? apuna viijen vuuvven aikana. Suattau olla, jotta sic tarvi?et sit? i my?hemmin, konsa siula pit?y selvitty? minih kietiopillini seikka.
Kunnivoita la s?ilyt? omua karjalan kielt?si Muissa, jos kuolou kieli, ni kuolon karjalaini kulttuuri. Ruvekka yhess? s?ilytt?m?n omua karjalan kielt?!
(На карельском языке. )
T?m?n karjalan kieliopin tarkotuksesta.
K?siss?s, hyv? opastuja, on Karjalan kielioppi. T?m? kirja on kirjutettu
5. -
9. luokan koululaisilla. Siin? annetah kaikki ne t?rkiet (tijot karjalan kielen fonetiikasta, morfologiasta ta virkehopista, mit? tarvi??ou jokahini kielt? opastuja ihmini. Sit? paicci, kirjassa annetah tietoja sanojen merkityksist?, sinonimeista, antonimeista, omonimeista, lainatuista sanoista, fraseologismeista.
T?m? kirja on kirjutcttu Vienankarjalan pohjalla, mill? paissah ennein kaikkic Kalevalan (entisen Uhtuon) ta Louhen piiriss?.
Oppikirjan materiali on juattu luokittain siten, jotta karjalan kielt? ruvetah opastaman kaksi-kolme tuntie nct?liss?. Sent?h kieliopin materiali jakautuu tasasesti. Karjalan kielen opastaja voi kyll? ice siirrell? materialle luokasta toiseh, sent?h kuin eri koulutoissa lapsien karjalan kielen tieto on erilaini. Toiset lapset paissah ta maltetah karjalan kielt? hyvin. Toiset ei paissa eik? malteta, tahi vaivoin maltetah karjalaksi.
Jokahini muailman kieli on erikoini sistemi, olipa sill? kirjakieli tai ei. Karjalan kirjakieli on viel? oikein nuori, onnakko sill? on oma kieliopillini struktuuri, miss? kaikki ilmij?t ollah kiini toini toiseh. Kieliopin lakija tutkitah kielimiehet. Suurena apuna heij?n tutkimuksissa ollah erilaiset sanakirjat. Niijen luatimini ei ole helppuo. Niit? kirjuttuas's'a pit?y olla perill? kielen struktuurista, sen nykysest? tilasta, historijasta ta kehityskulusta. Pit?y niise hyvin tiety? sanojen merkitys tahi merkitykset. On olomassa erilaisie sanakirjoja-, kaksikieliset (esim. karjalais-ven?laiset tahi ven?l?is-karjalaiset), fraseologiset, ortografiset, sinonimisanakirjat ta muut semmoset.
Vienankarjalan koulu sanakirjoja ei ole viel? riitt?v?sti. N?it? ollah:
P. Zaikov, L. Rugojeva. Karjalais-vcn?l?ini sanakirja. Petroskoi, 1999;
V. Fedotova. Vienankarjalan lyhyt fraseologini sanakirja. Petroskoi, 2001.
Olkah t?m? Karjalan kielioppi siula hyv?n? apuna viijen vuuvven aikana. Suattau olla, jotta sic tarvi?et sit? i my?hemmin, konsa siula pit?y selvitty? minih kietiopillini seikka.
Kunnivoita la s?ilyt? omua karjalan kielt?si Muissa, jos kuolou kieli, ni kuolon karjalaini kulttuuri. Ruvekka yhess? s?ilytt?m?n omua karjalan kielt?!