Oppikirja alkuşkouluja vart. — Moskova, Leningrad: Riikin
ucebno-pedagogiceskoi izdateljstva, 1936.
Учебник для начальной школы на ижорском языке. — М., Л.:
Государственное учебно-педагогическое издательство, 1936.
Ensimäine osa. Neljännest vennäenkeelisest izdaniast käänsivät
Mihailov ja Maksimov. Iƶoran keelen käännös ono vahvisseta oblonos.
Avtoroilt
Tämä oppikirja ono praavitettu stabilioppikirjan mukkaa, lastu 1933 i 1934 voosiil. Praavittajes, mikä oli tehty SNK ja ÇK VKP(b) postanovlenijan osoituksiin mukkaa, möö pyrkisimmä antaa enemmän sistematiceskoit geografiakartan oppihumist i saavva enemmän kuvittamist, tolkkua saamist, populjaostia i meelyttävvää izloƶenia. Luemma tarpelliseks muissuttaa geografian opettajille ilman tarkastuksin organizoimisest (alkaa sentjabrikuust). Ilma niitä tarkastuksia ei voi olla hyvijä tiitoja lapsiil ja niijen muistamista programman mukkaa. Oppikirjan praavittamises, kroome avtoroja ottivat ossaa N.I. Popova i P.G. Terehov. Kirjan sisus.
Avtoroilt.
Kuin tiijustaa miltain paikka meitä ympäröittää..
Miks möö öksyimmä.
„Kura" ja „oikia" pooli muuttuu.
Kuin ihmihiset oppihuivat löytämää poolija päivyttä mööt.
Kuin möö tiijussimma vakituiset poolet päivyttä mööt.
Kumpassi.
Kuin itseen tehä kumpassi.
Kuin merkitää poolet certezaas.
Kuin saavva tiitä matan pittuus.
Kuin merkitä certezaas matka.
Koko näky ja plaanu.
Paikan plaanu.
Kuin kuvattaa şkoulun ympäryksiin plaanu.
Maan päälyksen format..
Mitä möö näämä holmalt (bygrält).
Mikä ono topografiplaanu ja mitä vart hänt meille pittää.
Kohhomiin määen pääle.
Erilaiset maan päälykseen format.
Kuin polsivoitetaa maa meijen skoulun ympäryksees.
Maan päälystä polsivoitetaa eril viittää.
Maanallaiset ja pintaveet..
Maanalain vesi.
Lähteet.
Kalvot.
Mitä tekkööt vihma ja kevät virrat.
ongat.
Oja.
Suur joki.
Mäkijoki.
Kuin inmihiin polzivoittaa joet.
Järvi ja pruuda.
Järvi.
Soo.
Polttomaterial soos.
Meri.
Geografiakartta..
Mikä ono geografia kartta.
Plaanun ja geografiakartan rinnoittamiin.
Kuin kuvatettaa maanpäälys kartaas.
SSSR-n päälys.
Maan şааr..
Kuin inmihiset ennen meinäisiit maast.
Maan forma ja suuruus.
Gloobusa.
Mitä on maan saaran pääl.
Ensimäin putesestvia ympäär maata.
Europast Amerikkaa.
Maa ja päivyt.
Minen peräst ono öö i päivä.
Pooljusat i ekvaatora.
Kuin löytää poolet gloobusast.
Maan saaran kartta.
oovven maan pöörimin.
Kirikko ono vastaa tiijolle.
Maan saaran soojat (lämmät) poojasat.
Ilma ja kliimatta..
Kelle jä mitä vart pitää tiitää ilmaa.
Kuin möö piimmä tarkassost ilman ympäril meijen şkouluus.
Mitä on tarviis tiitää ilmast.
lman ettee tiijustamine i voittelu pahaisen ilmanka.
Kuin enemittee muuttuu ilma voovven ajoil.
Mikä ono kliimatta.
Kuvat loonnosta i väen elosta erillissiis maan şaaran poojassois.
Tropiceskoi poojas.
Kylmät poojasat.
Keskipoojasat (umerennoit).
Lisot (prilozenjat).
Töö polusaariakartan muistamist vart.
Töö glavnoin riikkiin maansaaraas sihoittumisen muistamista vart.
Tämä oppikirja ono praavitettu stabilioppikirjan mukkaa, lastu 1933 i 1934 voosiil. Praavittajes, mikä oli tehty SNK ja ÇK VKP(b) postanovlenijan osoituksiin mukkaa, möö pyrkisimmä antaa enemmän sistematiceskoit geografiakartan oppihumist i saavva enemmän kuvittamist, tolkkua saamist, populjaostia i meelyttävvää izloƶenia. Luemma tarpelliseks muissuttaa geografian opettajille ilman tarkastuksin organizoimisest (alkaa sentjabrikuust). Ilma niitä tarkastuksia ei voi olla hyvijä tiitoja lapsiil ja niijen muistamista programman mukkaa. Oppikirjan praavittamises, kroome avtoroja ottivat ossaa N.I. Popova i P.G. Terehov. Kirjan sisus.
Avtoroilt.
Kuin tiijustaa miltain paikka meitä ympäröittää..
Miks möö öksyimmä.
„Kura" ja „oikia" pooli muuttuu.
Kuin ihmihiset oppihuivat löytämää poolija päivyttä mööt.
Kuin möö tiijussimma vakituiset poolet päivyttä mööt.
Kumpassi.
Kuin itseen tehä kumpassi.
Kuin merkitää poolet certezaas.
Kuin saavva tiitä matan pittuus.
Kuin merkitä certezaas matka.
Koko näky ja plaanu.
Paikan plaanu.
Kuin kuvattaa şkoulun ympäryksiin plaanu.
Maan päälyksen format..
Mitä möö näämä holmalt (bygrält).
Mikä ono topografiplaanu ja mitä vart hänt meille pittää.
Kohhomiin määen pääle.
Erilaiset maan päälykseen format.
Kuin polsivoitetaa maa meijen skoulun ympäryksees.
Maan päälystä polsivoitetaa eril viittää.
Maanallaiset ja pintaveet..
Maanalain vesi.
Lähteet.
Kalvot.
Mitä tekkööt vihma ja kevät virrat.
ongat.
Oja.
Suur joki.
Mäkijoki.
Kuin inmihiin polzivoittaa joet.
Järvi ja pruuda.
Järvi.
Soo.
Polttomaterial soos.
Meri.
Geografiakartta..
Mikä ono geografia kartta.
Plaanun ja geografiakartan rinnoittamiin.
Kuin kuvatettaa maanpäälys kartaas.
SSSR-n päälys.
Maan şааr..
Kuin inmihiset ennen meinäisiit maast.
Maan forma ja suuruus.
Gloobusa.
Mitä on maan saaran pääl.
Ensimäin putesestvia ympäär maata.
Europast Amerikkaa.
Maa ja päivyt.
Minen peräst ono öö i päivä.
Pooljusat i ekvaatora.
Kuin löytää poolet gloobusast.
Maan saaran kartta.
oovven maan pöörimin.
Kirikko ono vastaa tiijolle.
Maan saaran soojat (lämmät) poojasat.
Ilma ja kliimatta..
Kelle jä mitä vart pitää tiitää ilmaa.
Kuin möö piimmä tarkassost ilman ympäril meijen şkouluus.
Mitä on tarviis tiitää ilmast.
lman ettee tiijustamine i voittelu pahaisen ilmanka.
Kuin enemittee muuttuu ilma voovven ajoil.
Mikä ono kliimatta.
Kuvat loonnosta i väen elosta erillissiis maan şaaran poojassois.
Tropiceskoi poojas.
Kylmät poojasat.
Keskipoojasat (umerennoit).
Lisot (prilozenjat).
Töö polusaariakartan muistamist vart.
Töö glavnoin riikkiin maansaaraas sihoittumisen muistamista vart.