Silfverberg Leena. Suomen kielen alkeisoppikirja

Подождите немного. Документ загружается.

Anna-Liisa Lepäsmaa Leena Silfverberg

SUOMEN KIELEN

ALKEISOPPIKIRJA

FINN LECTURA

SUOMEN KIELEN

ALKEISOPPIKIRJA

ISBN 951-792-034-2

Kansi ja kuvat

Paino

Kustantaja

Jani Prunnila

Yliopistopaino, Helsinki 1998

Oy Finn Lectura Ab

Rautatieläisenkatu 6

00520 HELSINKI

puhelin: (09) 1502 348

faksi: (09) 1464 370

sähköposti: finnlectura@finnlectura.fi

kotisivu: http://www.finnlectura.fi

6, uudistettu painos

julkaisun osittainenkin jäljentäminen ilman kustantajan ja teki-

lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä, valokuvaamalla tai

i tavoin kielletään 8. päivänä elokuuta 1961 annetun tekijänoikeuslain

Anna-Liisa Lepäsmaa Leena Silfverberg

SUOMEN KIELEN

ALKEISOPPIKIRJA

FINN LECTURA

Lukijalle

Tämä oppikirja on täysin uudistettu painos Anna-Liisa Lepäsmaan ja Leena Silfver-

bergin Suomen kielen alkeisoppikirjasta. Kirja on rakenteeltaan periaatteessa

samanlainen kuin aikaisemmat painokset. Tähän uudistettuun painokseen on

ajanmukaistettu sanastoa, lisätty päivittäisessä viestinnässä tarvittavia idiomeja ja

yhdistetty joitakin kielellisiä rakenteita kokonaiskuvan muodostamiseksi.

Kirjan alussa esitellään käytetyt merkit, merkinnät ja lyhenteet, suomen kielen

äänteet ja aakkoset.

Kussakin kappaleessa on runsaasti dialogeja sekä ainakin yksi lukuteksti. Dialo-

gien ja tekstien aiheet on valittu kielenkäyttäjän kommunikointitarpeita silmällä

pitäen rikkomatta kuitenkaan suomen kielen rakenteen johdonmukaisuutta. Jotta

kielenoppija voisi hahmottaa myös kielellisiä kokonaisuuksia, on tässä painoksessa

yhdistetty samaan kappaleeseen joitakin kielioppiseikkoja, jotka aiemmissa pai-

noksissa esiteltiin omissa kappaleissaan. Se ei kuitenkaan estä opettajaa ja opiskeli-

jaa käsittelemästä näitä kielen osia itsenäisinä osina erikseen. Kappaleet on raken-

nettu niin, että ne voi jakaa pienempiin oppimisjaksoihin. Suositeltavaa onkin, että

ensin käytetään muutamia tunteja kappaleen perusasioiden hallintaan asteittain

edeten ja kerrataan sitten kokonaisuus analysoimalla ja harjoittelemalla opittuja

kielen aineksia.

Tekstissä ja dialogeissa esiintyviä sanoja ja sanontoja on selitetty runsaasti kun-

kin kappaleen lopussa olevissa huomautuksissa. Huomautukset on numeroitu.

Kappaleiden lopusta löytyy lisäksi eri aiheisiin liittyvää fraseologiaa ja hyödyllisiä

kysymyksiä. Huomautusten jälkeen esitellään uudet sanatyypit taivutuksineen,

kuvataan sananmuodostusta, kommentoidaan lauserakenteita sekä annetaan tär-

keimpien verbien rektio.

Kirjan lopusta löytyy asiahakemisto, tavallisimpien erisnimien luettelo, kappa-

lekohtainen sanasto ja aakkosellinen sanasto. Kirjaan liittyy harjoituskirja ja äänite.

Monet henkilöt ovat tukeneet minua tämän kirjan valmistusvaiheessa. Erityi-

sesti haluan kiittää Maarit Bergiä ja Sirkka Ojaniemeä, jotka aikaansa säästämättä

lukivat käsikirjoitusta antaen yksityiskohtaisia huomautuksia kirjallisesti. Kiitän

myös Anu Silfverbergiä, joka on auttanut minua monella tavalla kirjoitus- ja oikolu-

kuvaiheessa sekä toiminut eräänlaisena arkisanontojen testihenkilönä. Lisäksi kii-

tän EU-tulkkiryhmää, joka opiskeli suomen alkeita opetusministeriön rahoittamal-

la kurssilla Helsingissä vuonna 1997. Kurssin osanottajat antoivat kirjan sisällöstä

ja rakenteesta monia hyödyllisiä kommentteja.

Helsingissä 14. tammikuuta 1998

Leena Silfverberg

Sisällysluettelo

Lukijalle 5

Sisällysluettelo 6

Käytetyt merkit, merkinnät ja lyhenteet 9

Suomen kielen äänteet 10

Aakkoset 12

Kappale 1 13

Persoonapronominit, persoonapäätteet, infinitiivi, kysymyspääte, partitiivi,

vokaaliharmonia

Lukusanat

Kaisa Nieminen

Tervehdys ja toivotus

Lauseoppia: kysymyslause

Kappale 2 25

Negatiivinen verbi, negatiivinen kysymys, verbityypit, persoonapronominien

partitiivi

Kellonaika, vuorokaudenaika

Kaisa on sihteeri

Tiedustelu ja kysymys

Lauseoppia: sääilmauksia

Kappale 3 39

Paikansijat, illatiivi, inessiivi, elatiivi, allatiivi, adessiivi, ablatiivi, nominin var-

talo, verbit nähdä ja tehdä

Viikonpäivät, milloin, kulkuväline, maat ja pääkaupungit, maanosat

Kaisa asuu Rauhankadulla

Sanatyypit: bussi, suuri, suomi, kirje, suomalainen

Lauseoppia: subjektiton lause, sanajärjestys

Kappale 4 51

Ainesana, kappalesana (konkreettinen), demonstratiivipronominien sijataivu-

tus, astevaihtelu, persoonapronominien sijataivutus, monikon nominatiivi

Vuodenaika

Kaisa ja Sabina lähtevät Lappiin.

Minä asun Vironkadulla

Tien kysyminen

Sanatyypit: lounas, uusi, vasen

Lauseoppia: yleistävä (geneerinen) lause, sanajärjestys

Kappale 5 68

Objekti, akkusatiivi, demonstratiivipronominien akkusatiivi, objektin sijat,

persoonapronominien akkusatiivi, lukusanojen taivutus

Mitä teen?

Ravintolassa ja kahvilassa

Sanatyypit: puhelin, kokous, vaate

Sananmuodostusta: verbaalisubstantiivi minen

Kappale 6 82

Genetiivi, persoona-, demonstratiivi- ja kysymyspronominien genetiivi,

kysymyspronomini kuka, relatiivipronomini joka, omistusstruktuuri,

Ile ja Ita/ltä ihmisestä puhuttaessa

Rahojen nimet, vuodenajat, kuukaudet, ilmansuunnat

Helsingin keskusta

Tavallinen suomalainen mies

Vuodenajat Suomessa

Terveys

Sanatyypit: kaunis, rikas, lyhyt, lapsi, mies, kevät lumi

Lauseoppia: sääilmauksia, puhekielen sanajärjestystä

Kappale 7 101

Kolmas III infinitiivi maan/mään, massa/mässä, masta/mästä, nesessiivilau-

seet

Järjestysluvut, päiväys

Kaisa käy kurssilla

Tiedustelemme

Sanatyypit: käännös, verbityypit 3 ja 4 astevaihtelussa

Lauseoppia: yleistävä nesessiivilause

Kappale 8 115

Positiivinen imperfekti

Kaisan italialainen poikaystävä

Suomen historian tärkeät vuodet

Sanatyypit: kansi

Kappale 9 127

Negatiivinen imperfekti, pronominit ei kukaan ja jokin, perfekti, pluskvamper-

fekti, possessiivisuffiksi

Timo Karjalainen ihastuu Kaisaan.

Kerron elämästäni.

Sanatyypit: kirjallisuus, keitin

Aikamuotojen käyttö

Kappale 10 143

Konditionaali

Mitä mieluiten tekisin?

Sanatyypit: lämmin, maksuton

Sananmuodostusta: ton/tön- ja ///«««-adjektiivit

Kappale 11 156

Passiivin preesens, indefiniittinen pronomini joku

Lyhenteitä

Suomalaiset juhlapyhät

Toivotuksia

Resepti Pasha

Lauseoppia: Passiivilauseen ja yleistävän lauseen ero

Kappale 12 172

Passiivin imperfekti, astevaihtelu uku:uvu, yky.yvy

Helsingin historiaa

Kappale 13 177

Negatiivinen passiivin imperfekti, passiivin perfekti ja pluskvamperfekti

Matkan suunnittelua

Suomen kieli

Sanatyypit: onnistunut, veljes

Sananmuodostusta: ««s/yys-substantiivit

Kappale 14 186

Monikko, demonstratiivipronominit, kysymys pronomini kuka, relatiiviprono-

mini joka

Suomalaisten kesäviikonloppu

Tietoja Suomesta

Lauseoppia: objekti, predikatiivi, subjekti eksistentiaalilauseessa

Kappale 15 202

Imperatiivi, astevaihtelu lke:lje, rke-.rje ja mp:mm, pronomini ei mikään

Erilaisia tapoja käskeä ja pyytää

Resepti Tee vappusimaa!

Asiahakemisto 217

Henkilönimien luettelo 219

Kappaleiden sanasto 221

Aakkosellinen sanasto 241

Käytetyt merkit, merkinnät ja lyhenteet

= on yhtä kuin

+ plus-merkki osoittaa vartalon ja päätteiden liittymäkohtaa, esim.

minä-persoonan vartalo + niin

kolme pistettä osoittaa, että lause jää kesken

"xx

sanan merkitys osoitetaan puolilainausmerkeissä, esim. hissi englannik-

si 'lift'

kauttaviiva erottaa päätevariantteja (ssa/ssä) tai osoittaa vaihtoehtoa

(heidän kanssansa / heidän kanssaan)

—> nuoli osoittaa muutoksen suuntaa

xx kursivointi osoittaa kielenainekset juoksevassa tekstissä, esim.

maa-sana /-sijassa

xx lihavoinnilla on merkitty päätteitä (missä maassa) ja keskeisiä sanassa

tapahtuvia äännevaihteluja (lippu : liput)

e alleviivauksella korostetaan epätavallista äännettä tai äännevaihtelua

(tiedä—> tiedetään)

kaksoispiste osoittaa vaihtelua, esim. astevaihtelua pp : p

/ (päällelyönti) kirjaimen päälle vedetty viiva ilmaisee, että kirjain katoaa

jossakin muodossa, esim. kuk/ista

X mikä tahansa sana tai kuka tahansa henkilö

K mikä tahansa konsonantti

V mikä tahansa vokaali

W mitkä tahansa kaksi vokaalia

Ari. ablatiivi

Ad. adessiivi

Akk. akkusatiivi

AU. allatiivi

El. elatiivi

esim. esimerkiksi

G genetiivi

Huom! Huomaa!

Dl. illatiivi

imperf. imperfekti

In. inessiivi

jne. ja niin edelleen

kond. konditionaali

kpl kappale

mon. monikko

nominatiivi

obj. objekti

7 partitiivi

pääte päätteellä tarkoitetaan tässä oppikirjassa sekä tunnuksia (esim. mon. i,

imperf. /, kond. isi), liitepartikkeleita (esim. ko/kö, han/hän, kin,

kaan/kään) että varsinaisia päätteitä (esim. ssa/ssä, tte, mme)

vrt Vertaa

yks. yksikkö

Suomen kielen äänteet

Vokaalit

Lyhyet

sana

ovi

uni

älä

näkö

hyvä

kivi

Pitkät

ää

öö

aamu

miljoona

uuni

ääni

insinööri

tyyni

viini

tee

Huom! merkitysero:

kasi

luoda

puu

käsi

lyödä

pyy

Diftongit

äi

öi

aina

eilen

koivu

uida

äiti

öinä

syitä

yö

äy

öy

kieli

tuo

työ

kaunis

keula

koulu

viulu

käydä

köyhä